Seuran säännöt
Espoon Taitoluisteluklubi ry (vuosikokouksessa 27.9.2017 päivitetty säännöt) TOIMINTASÄÄNNÖT
1§ Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Espoon Taitoluisteluklubi ry, Espoo Figure Skating Club. Yhdistyksen kotipaikka on Espoon kaupunki Etelä-Suomen läänissä. Yhdistys on perustettu toukokuun 26.päivänä 1979 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seuran kieli on suomi. Seuran toiminta-alueena on Uusimaa.
2§ Seuran tarkoitus Seuran tarkoituksena on edistää taitoluistelua seuran toimialueella niin, että eri ikäisille luodaan mahdollisuuksia harrastaa monipuolisesti taitoluistelua edellytystensä ja tarpeidensa mukaan harrastus-, kilpa- tai huippu-urheilutasolla. Seuran toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot, urheilun reilun pelin periaatteet ja suvaitsevaisuus. Toiminnan tavoitteena on laaja-alaisen, tasa-arvoisen, ympäristön kestävää kehitystä tukevan ja kulttuurien moninaisuutta ilmentävän liikuntakulttuurin edistäminen.
3§ Tarkoituksen toteuttaminen Tarkoituksen toteuttamiseksi seura:
Toimintansa tukemiseksi seura voi:
4§ Seuran jäsenyys Seura kuuluu jäsenenä Suomen Taitoluisteluliitto ry:een, jonka sääntöjä se jäsenyhdistyksiä velvoittavin osin noudattaa. Lisäksi seura voi kuulua muihin tarpeelliseksi katsomiin yhteisöihin.
5§ Seuran jäsenet Seuran jäseniä ovat varsinaiset jäsenet, kunnia- ja kannattajajäsenet. Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi hallitus hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä. Seuran sääntöjen lisäksi seuran jäsen sitoutuu noudattamaan Suomen Taitoluisteluliitto ry:n ja muiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsen seura on. Seuran varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä 15 vuotta täyttäneen henkilön. Seuran kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on erittäin merkittävästi edistänyt seuran toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen, eikä kunniajäseneltä peritä jäsenmaksua. Seuran kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniapuheenjohtajaksi seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toimineen henkilön. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen, eikä kunniapuheenjohtajalta peritä jäsenmaksua. Kannattajajäseneksi voi seuran hallitus hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeushenkilön, joka tukee seuran toimintaa suorittavalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenellä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa. Varsinaiset jäsenet, juniorijäsenet ja kannattajajäsenet suorittavat seuran vuosikokouksen vuosittain päättämät ja kulloinkin voimassaolevat liittymis- ja jäsenmaksut. Lisäksi jäsenet suorittavat vuosittaiset kilpailu- ja näytösmaksut sekä muut mahdolliset seuran määräämät maksut.
6§ Seurasta eroaminen Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti toimistossa jäsenasioita hoitavalle henkilölle sähköpostitse tai kirjeitse taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Irtisanomisaika on yksi kuukausi irtisanomiskuukauden viimeisestä päivästä laskettuna. Eroava jäsen on velvollinen suorittamaan seuralle kaikki erääntyneet ja sitoumuksiin perustuvat maksut.
7§ Jäsenen eronneeksi katsominen
8§ Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet
8.1. Yleinen periaate Hallitus voi erottaa jäsenen seurasta yhdistyslain 14 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä tai jos tämä toimii vastoin seuran tarkoitusperiä, rikkoo seuran sääntöjä tai seuran kokouksen tai seuran hallituksen päätöksiä, jättää jäsenille määrätyt maksut maksamatta, syyllistyy antidoping-rikkomukseen tai toimii törkeästi tai toistuvasti vastoin urheilun eettisiä periaatteita. Erottamispäätöksessä on mainittava erottamisen syy. Ennen erottamispäätöstä jäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Erottamispäätöksestä on lähetettävä ilmoitus erotetulle jäsenelle kirjatulla kirjeellä viiden päivän kuluessa päätöksestä lukien. Erottamispäätöksestä voidaan valittaa kirjallisesti seuran hallitukselle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa sen tiedoksi saamisesta. 8.2 Antidoping –rikkomukset Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n/ Suomen antidopingtoimikunta ADT:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä ja Kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä. Dopingrikkomukset ja seuran jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä. Dopingrikkomuksia ovat mm.:
Siltä osin kuin dopingrikkomus tapahtuu seuran järjestämässä kilpailussa tai harjoitustilanteessa, seuran hallituksen määräämänä seuraamuksena voi olla:
Seuran jäsen voi joutua korvaamaan dopingrikkomuksella aiheuttamansa vahingon seuralle, kansalliselle lajiliitolle ja kansainväliselle lajiliitolle. Kansallinen lajiliitto, tai sen asemesta, tai sen lisäksi Kansainvälinen lajiliitto (ISU) voi päättää seuran jäsenelle dopingrikkomuksesta määrättävästä seuraamuksesta ja muista kurinpitotoimista edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä, säännöissä ja sääntöjä alemman asteisissa määräyksissä vahvistetulla tavalla.
8.3 Urheilun eettisten periaatteiden vastainen toiminta Urheilun eettisten periaatteiden vastaista toimintaa on mm.:
Urheilun eettisten periaatteiden vastaisesta toiminnasta on seuraamuksena lajiliiton määräämä rangaistus sen mukaan kuin lajiliiton säännöissä tai kilpailusäännöissä määrätään. Seuran hallitus voi antaa seuraamuksena epäurheilijamaisesta käytöksestä varoituksen tai kilpailu- ja harjoittelukiellon, jonka kesto voi olla korkeintaan 2 kuukautta. Törkeissä tai toistuvissa tilanteissa hallitus voi päättää jäsenen erottamisesta. Ennen seuraamuksen asettamista asianosaisella on oikeus tulla kuulluksi. Erotetulla ei ole oikeutta saada takaisin seuralle suorittamiaan maksuja. Seuran valmentajalla on oikeus välittömästi poistaa urheilija harjoituksista ja kilpailuista, jos on perusteltu syy epäillä, että urheilija on vaaraksi itselleen tai muille esimerkiksi päihteiden käytön johdosta. Tapahtuneesta tulee raportoida hallituksen puheenjohtajalle.
9§ Seuran toimielimet Seuran toimielimiä ovat seuran vuosikokous, hallitus sekä hallituksen alaisena tarvittava määrä toimikuntia.
10§ Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset Seura pitää vuosittain vuosikokouksen, joka on pidettävä syyskuun loppuun mennessä. Seuran kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus. Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, seuran kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu. Ylimääräinen kokous on pidettävä vähintään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esityksen. Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta seuran internetsivuilla tai jäsenille lähetettävällä kirjallisella kutsulla tai sähköpostilla tai seuran kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. Kokouskutsussa on huomioitava yhdistyslain 24 §:n määräykset. Asioista, joita seuran jäsenet haluavat vuosikokoukseen käsiteltäviksi, on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys viimeistään 30 päivää ennen kokousta.
11§ Vuosikokous Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Avataan kokous 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja ääntenlaskijat 3. Todetaan läsnä olevat äänioikeutetut jäsenet 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Esitetään hallituksen laatima toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan antama lausunto 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 7. Vahvistetaan jäsenmaksun suuruus 8. Vahvistetaan hallituksen laatima toimintasuunnitelma ja talousarvio 9. Valitaan jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtaja, mikäli hänen sääntöjen 14§:n mukainen toimikautensa päättyy kysymyksessä olevan vuosikokouksen päättyessä 10. Valitaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet erovuorossa olevien tilalle 11. Valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja sekä heille varamiehet 12. Päätetään jäsenyydestä muissa järjestöissä ja yhteisöissä 13. Päätetään seuran edustajista niihin järjestöihin ja yhteisöihin, joissa seura on jäsenenä 14. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 15. Päätetään kokous
12§ Pöytäkirja Seuran, hallituksen ja toimikuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran hallituksen kokousten pöytäkirjat ovat kokousten puheenjohtajan ja vähintään kahden valitun hallituksen jäsenen allekirjoitettava. Hallituksen ja, jaostojen ja valiokuntien pöytäkirjat tarkastetaan heti tai seuraavassa kokouksessa ja ne on jaettava jäsenille nähtäväksi.
13§ Äänestys Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilöasiat ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Äänestys toimitetaan suljetuin lipuin, mikäli joku äänioikeutettu sitä vaatii. Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella viisitoistavuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla, kannattajajäseniä lukuun ottamatta, on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.
14§ Seuran hallinto Seuran toimintaa ja taloutta johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 6 (kuusi) jäsentä sekä 2 (kaksi) varajäsentä. Hallituksessa tulee olla kaikkien jaostojen edustus. Hallituksen varajäsenten tulee edustaa eri jaostoja. Hallituksen puheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten toimikausi alkaa välittömästi sen yhdistyksen vuosikokouksen jälkeen, jossa heidät on valittu tehtäväänsä ja päättyy valintaa toiseksi seuraavan vuosikokouksen päättyessä. Valittaessa ensimmäistä kertaa hallituksen jäsenet kahden vuoden toimikaudelle, tulee kuitenkin kolme (3) hallituksen jäsentä valita vain yhden vuoden toimikaudeksi. Varajäsenet valitaan tuolloin kahden vuoden toimikaudelle. Vuosittain on siten erovuorossa kolme (3) hallituksen jäsentä ja joka toinen vuosi kaksi (2) hallituksen varajäsentä. Hallitus on valittava siten, että kaikkien samaa jaostoa edustavien hallituksen jäsenten toimikausi ei pääty samanaikaisesti. Erovuoroiset jäsenet voidaan valita uudestaan. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus valitsee lisäksi sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet hallituksen jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä ovat osallisena. Hallituksen tehtävänä on johtaa ja edustaa seuraa sekä hoitaa seuran asioita lain, näiden sääntöjen, seuran kokouksen päätösten sekä seuraa sitovien sääntöjen mukaisesti. Erityisesti hallituksen tulee:
15§ Tilivuosi Seuran toiminta- ja tilivuosi on 1.4. – 31.3.
16§ Nimenkirjoittajat Seuran hallitus edustaa seuraa. Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä jonkun muun hallituksen määräämän hallituksen jäsenen tai toimihenkilön kanssa. Seuran hallitus voi myös antaa nimenkirjoitusoikeuden muulle henkilölle. Nimenkirjoittajien on oltava täysi-ikäisiä.
17§ Jaostot Jaostot voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran hallitus vahvistaa jaostojen tekemät oikeustoimet.
18§ Työryhmät Seuran hallitus voi perustaa työryhmiä. Työryhmät voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran hallitus vahvistaa työryhmien tekemät oikeustoimet.
19§ Sääntöjen muuttaminen Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä seuran vuosikokouksen äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.
20§ Seuran purkaminen Seuran purkamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava erikseen seuran purkamisesta. Jos seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava purkautumisesta päättävän kokouksen tarkemmin määrittelemällä tavalla taitoluistelua kehittävään tarkoitukseen. Selvitysmiehinä (yksi tai useampi) toimivat kokouksen valitsemat henkilöt. Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.
21§ Yleisiä määräyksiä Näiden sääntöjen lisäksi noudatetaan voimassaolevia yhdistyslain määräyksiä. |
|
